Infrarakentaminen

Toimimme geoteknisenä suunnittelijana ja pohjatutkijana erilaisissa infrahankkeissa, kuten tie-, rata-, silta-, satama-, väylä- ja patohankkeissa.  Hankkeet toteutetaan usein monen eri alan konsultin yhteistyönä.  Olemme luoneet laajan yhteystyöverkoston, joka on oppinut luottamaan geotekniseen osaamiseemme, ja jonka turvin suunnittelu on laadukasta.

  • Tiet, kadut ja radat

    Geotekniikka on olennainen osa tie-, katu- ja ratahankkeen suunnittelua, ovathan ne maarakentamista puhtaimmillaan. Geotekninen suunnittelija ohjelmoi ja tulkitsee pohjatutkimukset, laatii maaperämallit, määrittelee pohjanvahvistustarpeen (esim. massanvaihdot, stabiloinnit, paalutukset) ja suunnittelee ne, selvittää maapohjan kantavuus- ja routivuusominaisuudet, suunnittelee massojen käyttökohteet sekä selvittää pohjavesi-, ym. ympäristövaikutukset. Olemme vastanneet mm. tiehankkeiden geosuunnittelusta kaikissa suunnitteluvaiheissa, tarveselvityksistä rakennussuunnitteluun, unohtamatta ympäristövaikutusten arviointejakaan. Teemme myös tie-, katu-, ja ratahankkeiden pohjatutkimuksia.

  • Sillat

    Siltoja rakennetaan tie-, katu- ja ratahankkeissa. Silloille on ominaista suuret keskitetyt kuormat ja perustusten korkeat laatuvaatimukset. Perustamisessa pyritään käyttämään maaperän kapasiteetti maksimaalisesti hyväksi ja se edellyttää korkeaa geoteknistä osaamista. Vesistösilloissa työtekniikoiden tuntemus on olennaisen tärkeää. Pehmeiköille rakennettavissa silloissa siirtymärakenteet sillalta maanvaraiselle penkerelle ovat usein vaativa suunnittelukohde.

  • Väylät ja satamat

    Vesiväylien geoteknisessä suunnittelussa olennaista on ruoppausmenetelmien valinta pohjaolosuhteiden mukaan sekä ruoppausmassojen läjittämisen osaaminen.  Ruoppauksesta saattaa aiheutua haittoja mm. merieläimille ja kalastukselle, ellei ruoppausta ja massojen läjitystä osata suunnitella.  Satamissa geotekninen suunnittelija vastaa yleensä laiturityypin valinnasta ja sen geoteknisestä suunnittelusta sekä satamakenttien suunnittelusta.  Satamakentät kasvavine kantavuus- ja ympäristövaatimuksineen ovatkin hyvin haastava suunnitteluala.

  • Padot

    Vesistöpatoja on perinteisesti rakennettu tekoaltaisiin ja vesivoimalaitosten yhteyteen. Nykyään patoja rakennetaan myös muissa tarkoituksissa, mm. tulvasuojauksiin, jätealtaiden ympärille, teollisuuslaitosten ja kaivosten vedenkäsittelyaltaiden muodostamiseksi sekä työpadoiksi erilaisiin vesirakennuskohteisiin.

    Nestemäisten tai herkästi juoksettuvien jätteiden (mm. kaivosten rikastushiekat tai metalliteollisuuden sakat) loppusijoitusalueet rakennetaan myös patoaltaina. Tällöin puhutaan jätepadoista.

    Patosuunnittelussa toimintamme kattaa maaston kartoitukset, pohjatutkimukset, geotekniset laskelmat (suotovirtaus ja stabiliteetti), rakenteellisen suunnittelun, valvonnan, tarkkailuohjelmien laatimisen ja tarkkailutehtävät. Olemme tehneet myös useita vanhojen patojen vuotoselvityksiä ja kunnostussuunnitelmia, joihin ovat liittyneet myös patokorjausten johto- ja ohjaustoimet.