Ympäristörakentaminen

Ympäristörakentamisen geotekninen suunnittelumme kohdistuu mm. puistoihin ja vesirakenteisiin, kuten rantojen kunnostuksiin, pohjapatoihin ja tulvasuojauksiin.  Pilaantuneen maaperän (PIMA tutkimus) kunnostamisen saralla hoidamme asiakkaalle koko ketjun: tutkimus, kunnostussuunnittelu ja luvittaminen sekä kunnostustyön valvonta ja raportointi.   Teemme myös pohjavesiselvityksiä, useimmiten pitkälle kehittyneitä mallinnustyökaluja käyttäen.

  • Maankäytön suunnittelu

    Maanäytön suunnittelussa (yleis- ja asemakaavoi-tuksessa) on viime vuosina panostettu huomattavasti kaavoittajan vastuuseen maaperän rakennettavuuden, tulvariskien, tärinäriskien ja myös mahdollisen maaperän pilaantuneisuuden osalta.  Tämä on johtanut siihen, että maankäytön suunnittelun yhteydessä tehdään runsaasti pohjatutkimuksia, pilaantuneisuustutkimuksia, tulvakorkeuksien selvityksiä, tärinämittauksia sekä joskus myös alueen käyttöhistorian selvityksiä.  Olemme tehneet kaikkia eo. tutkimuksia ja selvityksiä kunnille ja kaupungeille.  Tuloksena saadaan rakennettavuusselvitys, jonka nojalla rakentamisen ja muiden toimintojen sijoittelu järkevällä ja kustannuksia säästävällä tavalla sekä ympäristö huomioon ottaen on mahdollista.

  • Kaatopaikat

    Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki jätteiden loppusijoittaminen on toteutettava siten, että kaatopaikan alla on tiivis pohjarakenne, jonka päältä jätteestä vapautuvat suotovedet kerätään ja käsitellään.  Haitta-aineet eivät pääse maaperään ja vedenpinta jäteläjityksessä pysyy hallinnassa.  Täytön loputtua alue peitetään pintarakenteella, joka estää sadevesien pääsyn jätteeseen, sekä peittokerroksella, joka maisemoidaan.  Vanhat kaatopaikat on Suomesta poistettu käytöstä vuonna 2007 ja suuri osa niistä on jo varustettu pintarakenteella ja maisemoinnilla.  Geobotnia on toiminut kaatopaikkasuunnittelijana siitä lähtien kuin em. rakennevaatimukset tulivat voimaan 1994.  Rakenteet ovat yleensä vaativia yhdistelmätiivisteitä, joissa on mineraalieriste ja erilaisia keinotekoisia tiivisteitä.  Olemme olleet ideoimassa ja suunnittelemassa uusia rakenneratkaisuja tiivisteisiin ja kuivatuskerroksiin, jolloin paikalliset olosuhteet ja materiaalit, erityisesti teollisuuden kaatopaikoilla, on voitu tehokkaasti hyödyntää.  Eräissä tapauksissa vanhalle kaatopaikalle on rakennettu viranomaisen hyväksymä suojaus pystyeristysseinällä, jonka jälkeen alueenkäyttöä on voitu jatkaa.

  • Maaperän kunnostaminen

    Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen on Suomessa alkanut merkittävässä määrin 1990-luvun puolivälissä, jolloin mm. Geobotnia aloitti huoltoasemakohteiden tutkimisen ja kunnostamisen.  Vuonna 2007 annettu Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista (nk. Pima-asetus) määrittelee nykyisin puitteet ja ohjearvot sekä riskinarviointimenettelyt maaperän pilaantuneisuuden arvioimisessa.  Erilaisia pilaantuneisuuden aiheuttajia on huomattavan paljon.  Yleensä pilaantuneisuus johtuu jostakin maahan päässeestä tai pohjaveteen liuenneesta haitallisesta aineesta, jotka voivat aiheuttaa altistumisen kautta terveysriskejä alueella oleville ihmisille.  Geobotnia tutkii pilaantuneisuudet, määrittelee maaperän kunnostustarpeet, laatii kunnostussuunnitelmat, hankkii kunnostusluvat (ilmoitus- tai ympäristölupamenettely) sekä vastaa kunnostustöiden valvonnasta ja raportoinnista – siis koko ketju lukuun ottamatta urakointia, joka onkin järkevä aina kilpailuttaa erikseen.

  • PIMA tutkimukset

    Teemme maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimuksia maa- ja vesinäytteitä ottamalla sekä näytteiden kenttä- ja laboratorioanalyyseillä. Varsinaiset kemialliset analyysit tehdään alihankintana sertifioituja ympäristölaboratorioita käyttäen.

    Lue lisää ympäristögeotekniikasta »

  • Pohjavesiselvitykset

    Pohjavesiselvityksissä tehdään yleensä maastotöitä kuten, pohjavedenpinnan selvityksiä ja maaperätutkimuksia, sekä laskelmia, joilla erilaisten maankäyttöratkaisuiden tms. vaikutuksia pohjavedenpintoihin, virtaussuuntiin ja pohjavesivaroihin, voidaan arvioida.  Selvityskohteet voivat liittyä pohjavedenottoon, rakentamiseen olemassa olevalle pohjavesialueelle, pilaantuneen pohjaveden leviämisriskeihin, pohjaveden alentamisen ympäristövaikutuksiin (mm. tieleikkaukset).  Eräänä suunnittelukohteena ovat tieluiskien pohjavesisuojaukset ja niiden laajuuden määrittely.  Pohjavesilaskelmissa käytetään tietokonemallinnusta.  Malli rakennetaan tunnettujen maaperätietojen perusteella ja sille annetaan tunnetut reunaehdot, kuten vesistöjen pinnan korkeudet, sadannat, kuivatusjärjestelmät, jne.  Nykytilamallin parametrit säädetään siten, että lasketut ja havaitut vedenpinnan täsmäävät.  Tämän jälkeen mallilla tarkastellaan erilaisten suunniteltujen toimintojen vaikutuksia tai vaikkapa myrkkypäästön kulkeutumisnopeutta.

  • Vesistörakentaminen

    Suunnittelukohteemme liittyvät usein vesistöjen kunnostamiseen erilaisilla maarakennusteknisillä ratkaisuilla, kuten pohjapadoilla, ruoppauksilla, koskien ennallistamisilla, rantojen vahvistuksilla ja muotoiluilla. Suunnittelemme myös tulvasuojaus-rakenteita. Geobotnia on ollut konsulttina monessa kohteessa, jossa rantasortumien syitä on selvitelty, alueet korjattu ja vakavuutta parannettu. Olemme olleet mukana suunnittelemassa myös useita kalateitä vesivoimalaitosten yhteyteen.

  • Tärinämittaus ja riskiselvitys

    Rakentaminen (esim. paalutus, louhinta ja tärytiivistys) sekä raskas tie- ja rataliikenne aiheuttavat ympäristöön leviävää tärinää, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai rakennevaurioita lähialueilla. Mittaamme tärinää nykyaikaisilla mittausvälineillä maaperästä ja erilaista rakenteista tärinähaittojen selvittämiseksi ja rajoittamiseksi.

    Teemme myös laaja-alaisia tärinäriskikartoituksia, esimerkiksi maankäytön suunnittelua varten. Käytämme tärinämittauksia myös värähtelevien rakenteiden analysointiin (esim. tärisevät dynaamisesti kuormitetut perustukset teolli-suudessa)